Jääpallon historiaa

Jääpallo, eli bandy, on erittäin vanha pallopelimuoto. Se onkin itse asiassa yksi vanhimmista palloilulajeista. Sen syntyhetki oli jopa niinkin kauan aikaa kuin 4000 vuotta sitten. Jälkien ja kirjoitusten mukaan on pystytty tulkitsemaan, että sitä pelattiin jo Egyptissä, Persiassa ja Kreikassa.

Tämän päivän jääpallo kuitenkin syntyi Bury Fenissä, Englannissa 1800-luvulla. Lajia varten ryhdyttiin perustamaan seuroja muun muassa Nottingham Forest vuonna 1865 ja Sheffield Southern and Bandyclub vuonna 1855. Ensimmäinen nykypäiväinen ottelu oli vuonna 1875 Lontoossa. Englanti voittikin ensimmäiset Euroopan mestaruuskisat Sveitsissä.

Sääolosuhteet lämpenivät joskus ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja laji kokikin hiipumisen tämän ilmastonmuutoksen takia Keski-Euroopassa ja Briteissä. Pohjois-Euroopassa lajista tuli sittemin isompi. Suomi, Ruotsi, Norja ja Neuvostoliitto perustivat vuonna 1955 kansainvälisen jääpalloliiton ja tämä onkin nykyään nimeltään the Federation of International Bandy eli tunnetaan lyhenteeltänä FIB.

Ensimmäiset MM-kisat

Vuonna 1957 pelattiin ensimmäiset maailmanmestaruuskisat ja kisapaikkana toimi maamme pääkaupunki Helsinki. Nykypäivänä maailmanmestaruuskisat pelataan vuosittain. Suomelle siunaantui ensimmäinen maailmanmestaruus vuonna 2004, jolloin joukkue kaatoi Ruotsin Västeråsissa jatkoajalla.

MM-kisoja järjestetään muillekin kuin miehille. Kisoja on eri ikäryhmille ja vuodesta 2004 on järjestetty myös MM-kisat naisille.

Lajin rantautuminen Suomeen

Laji tuli 1890-luvulla Suomeen Pietarista ja kaikista suosituinta se tuona ajankohtana oli Viipurissa. Otto Wächter oli viipurilainen mies, joka toi lajin Suomeen ja hän toimi myös puheenjohtajana Viborgs Skridskoklubbille. Vuonna 1899 joukkue kohtasi Pietarissa St. Petersburg Amateur Sport Vereinin. Skridskoklubb hävisi ottelun 5-4.

1900-luvun alussa pidettiin Ruotsissa talvikisat ja nämä olivatkin edeltäjiä talviolympialaisille. Ohjelmistoon kuului jääpalloilu. Vuonna 1907 järjestettiin Helsingissä saman typpiset talvipäivät ja laji kuului myös tuolloin ohjemistoon.

Laji levisi pikkuhiljaa koko maahan ja toiminta organisoitui kunnolla Palloliiton syntymän jälkeen. Suomen mestaruudesta kilpailtiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Tuolloin PUS voitti HIFK:in. Tulos oli tuolloin 8-3. Laji onkin oikea klassikko joukkuepallopeleissä, sillä juuri tässä lajissa kisattiin ensimmäisestä Suomen mestaruudesta.

Vuoden 1908 jälkeen SM-kisoja ei ole pidetty vuosina 1918, 1941 ja 1942. Lajin alkuvuosina johtavia joukkueita ovat olleet Viipurin sudet ja Helsingin IFK. Nämä joukkueet ovat voittaneet 14 mestaruutta. Suurin saldo suomenmestaruuksissa on Warkauden pallo 35:lla joka on voittanut 16 mestaruutta. Joukkue on 1940-luvulta lähtien ollut yksi johtavista jääpallojoukkueista. Oululaiset seurat ovat menestyneet hyvin aina 1950-luvulta saakka. Oulun palloseura on voittanut 7 mestaruutta 1950- ja 1960-luvulla. Suomen yksi johtavista seuroista on ollut Oulun luistinseura 1970-luvulta lähtien. 1990- ja 2000-luvun johtavia seuroja OLS:in lisäksi on ollut Tornion palloveikot.

Sen jälkeen kun Suomi itsenäistyi pystyttiin vihdoin aloittamaan maajoukkuetoiminta. Maan historiallinen joukkue oli lähes täysin Viipurin susien joukkue. Vuonna 1919 Suomi kohtasi Ruotsin ja voitti tämän Helsingissä tuloksin 4-1. Viroa vastaan Suomi pelasi vuosina 1923-1934 kuusi kertaa. Tänä päivänä kilpailukausi on intensiivinen ja lyhyt ja maajoukkueet kohtaavatkin toisiaan turnauksissa kuten MM-kisoissa sekä Russian Government Cupissa joka järjestetään Venäjällä.

Vuonna 1907 perustettiin palloliitto ja tämä otti jääpallon mukaan ohjelmaansa jalkapallon lisäksi. Suomen jääpalloliitto sen sijaan perustettiin vuonna 1972, vaikka seurat ja jääpalloilijat suunnittelivat sen perustamista jo niinkin aikaisin kuin 1950-luvulla.

Pidempi pelikausi tekojään ansioista

Jo 1960-luvulla kaavailtiin ensimmäistä tekojäärataa, mutta vasta vuosia myöhemmin (1977) ensimmäinen tällainen valmistui Oulunkylään, joka sijaitsee pääkaupungissamme Helsingissä. Tämän jälkeen muita tekojääratoja avattiin nopeaan tahtiin. Helsingissä on tänä päivänä niinkin paljon kuin 7 tekojäärataa ja nämä pidentävätkin mukavasti luistelukautta ja luovat hyvät puitteet pidemmälle pelikaudelle.