Jääkiekon historia

Jääkiekko on muunnelma peleistä kuten jääpallo, hurling ja shinty ja laji on syntynyt Pohjois-Amerikassa eurooppalaissiirtolaiden ansiosta. Jääkiekosta löytyy ensimmäisiä mainintoja 1800-luvun paikkeilta. Englantilaiset sotilaat olivat ensimmäisiä pelaajia jotka järjestivät virallisia otteluita vuosisadan puolivälissä. Alunperin jääkiekon pelaajamäärä tuolloin oli yhdeksän. Nykykiekko taas on saanut muotonsa Kanadassa tarkemmin sanottuna McGill-yliopistossa Montrealissa jossa vuonna 1870 opiskelijat kehittivät lajille uudistuneet säännöt. Vuonna 2007 on Montreal julistettu jääkiekon syntypaikaksi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton toimesta. Alunpitäen pelaajia on kentällä ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa joukkuetta kohden. Määrä pudotettiin sitten seitsemään ennenkuin nykyinen määrä kuusi otettiin käyttöön. Jääkiekon alkuaikana sai myös kiekkoa vain syöttää eteenpäin eikä vaihtopelaajia käytetty ollenkaan jolloin samat pelaajat siis pelasivat alusta loppuun saakka koko ottelun.

Organisoitu jääkiekko

Victoria skating rink Montrealisssa oli syntypaikka organisoidulle jääkiekolle ja se saneli nykyaikaisen jääkiekkokaukalon muodon. Tämä rakennettiin vuonna 1862 maapalalle joka oli katujen Drummond Streetin ja Stanley Streetin välissä. Nämä kadut olivat toisistaan noin 60 metrin päässä. Jääkenttä joka rakennettiin näiden väliin oli 60×25 metriä. Pohjoisamerikassa käytettävä kaukalon koko nykyään on 61×26 metriä. Euroopassa kaukalo on pienempi.

Vuonna 1875 McGill-joukkue ja Camain Torrencen Victoria-joukkue pelasivat toisiaan vastaan yhdeksällä pelaajalla, eikä jääkiekolle oltu vielä kirjoitettu sääntöjä eikä kentälle määrätty mittoja. Tällä tavoin Victoria Skating rink siis määräsi kentän koon ja muodon.

Kansainvälisen jääkiekon historia

Pierre Coubart matkusti Ranskasta Kanadaan ja Yhdysvaltoihin vuonna 1889 ja ihastui kanadalaiseen jääkiekon versioon. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin tämä vaikutti eurooppalaiseen jääpalloon. Eri lajien urheiluseurat ja yksilöt tekivät tietä jääkiekolle. Kingstonilainen luistelija George Meagher meni vuonna 1894 Pariisiin Kanadasta ja huomasi, ettei kanadalaisesta jääkiekosta juurikaan ollut tietoisuutta Euroopassa. Palauttaan Eurooppaan seuraavan kerran hän toi mukanaan jääkiekkovarusteita ja järjesti ystävyysotteluita.

Pariisilaiset olivat tuolloin vielä alottelijoita kun skottilaiset taas olivat jääpalloilijoita. Vuonna 1933 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että Euroopassa pelattiin ensimmäistä kertaa kiekolla. Pelissä oli käytössä muuten jääpallon säännöt. Vuonna 1932 Brittiläinen Ice Hockey-julkaisussa mainitaan, että ensimmäiset ottelut pelattiin Briteissä vuosina 1902-1903. Maaliskuussa 1905 on pelattu kaksi ottelua jotka ovat nykykäsitteen mukaan ensimmäiset viralliset ottelut Euroopassa.

Kanada ylivoimainen

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jääkiekko oli todella suosittua ja Belgia ilmoitti lisäävänsä vuonna 1920 lajin mukaan olympialaisiin mikäli Kanada liittyy mukaan. Kanadalaisilla ei ollut ongelmia sopeutua pienempään jäähän ja maa voittikin kultaa helposti sekä 1920 että neljä vuotta myöhemmin talviolympialaisissa jolloin kanadan joukkue voitti jokaisen ottelun. Europan maista pelkästään Puola ja Saksa pystyivät lähettämään joukkueet talviolympialaisiin vuonna 1932. Näissä kisoissa Saksa voitti pronssia. Saksassa järjestettiin olympialaiset vuonna 1936 ja kaikkien yllätykseksi Iso-Britannia voitti olympiakultaa ja kaatoi Kanadan.

Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vuonna 1930 Saksassa ja Kanada voitti kyiseset kisat. Kanadaa edustaneet joukkueet olympialaisissa ja MM-kisoissa 1930-luvulla pelasivat Euroopan mantereella 330 ottelua. Näistä otteluista maa voitti 293 ja häviöitä tuli vain 16 kappaletta. 1930-luvulla tapahtui myös jääkiekon globalisaatio ja Afrikassa, Aasiassa ja Oseanissa toimivat aktiivisia jääkiekkoliigoja.

Vuosina 1947-1948 esti toinen maailmansota MM- ja olympiatason pelaamisen, mutta ei onneksi täysin maa- ja seurajoukkueita pelaamasta. Joukkueissa kuitenkin tapahtui heikentymistä sillä joukkueiden pelaajat joutuivat asepalvelukseen. Sodan aikana kuitenkin järjestettiin paljon kansainvälisiä kisoja. Yksi merkittävä kilpailu oli talviurheiluviikko joka järjestettiin vuosina 1941 ja 1942 Garmisch-Partenkirchenissä.

1940-1943 järjestettiin kansainvälisiä otteluita 35 kappaletta Sportpalas-hallissa. 36. ottelua ei pystytty järjestämään sillä halli oli saanut pahoja vaurioita pommituksissa.